Kuura

Eilinen ja tämä päivä menivät ihan hujauksessa ohi, vaikkei tapahtunut oikein mitään arjesta poikkeavaa. Eilen aamulla kun hieman ennen kymmentä tepastelin tuon parin sadan metrin matkan yliopistolle, oli pakko pysähtyä hetkeksi. Maassa oli vielä kymmeneltäkin aamulla niin ihana kuura, ja varsinkin pensaiden lehdet näyttivät ihanilta. Viileä ilma nipisteli nenää ja poskia, ja ilma tuoksui ihan erilaiselta syksyn jäljiltä, enteili talvea. Kuura on mun mielestä yksi kauneimmista suomen kielen sanoista, samoin kuin halla.

Vaikka viileys on ihanaa kesän jälkeen, pitäisi opetella nyt myös taas pukeutumaan sen mukaan! Mulla on joka syksy sama ongelma, kuvittelen, että jos pukeudun syksyllä liian lämpimästi, niin en pärjää millään talvella. Vaikka tietenkin pärjään! Ihan jo tulevan ammatinkin takia pitää opetella oikeasti pukeutumaan. Mikään ei ole inhottavampaa kuin palella ulkoillessa, joten on ehkä aika takoa se tähän kalloon, että sama juttu pätee myös työn ulkopuolella. Kesällä vaatteita on tietyn pisteen jälkeen vähän hankala vähentää, mutta palellessa vaatetta voi aina pistää lisää.

Eilen mulla oli yliopistolla vain harjoittelunohjaus, ja sen jälkeen en tehnyt oikeastaan mitään. Lopulta houkuttelin ystävän kahville mun kanssa, kun kotona kökkimiseen meni hermot. Tai no, eipä tuo ihanuus nyt juuri houkutteluja kaivannut! Menimme Cafe Saliin, tosi kiva paikka. Päätettiin myös että syödään siellä joskus salaatit, ne kun ovat kuulemma hyviä. Meidän entinen vakkarisalaattipaikka on lopettanut, joten olisi jo aikakin löytää uusi salaattipaikka!

Tänään mä olen ollut jotenkin ihan ihmeellisen väsynyt koko päivän. Jahkailin yliopistopäivän ja kauppareissun jälkeen vaikka kuinka pitkään että menenkö salille vai en. En osannut päättää tai arvioida, että piristynkö vai väsynkö siellä vain entisestään. Yritin olla menemättä sillä (kylläkin ihan aiheellisella) verukkeella, että muuten en kuitenkaan tee mitään koulujuttuja koko päivänä. Päätin kuitenkin mennä salille (koska se oli kuitenkin kivempi vaihtoehto kuin kouluhommat!), mutta piristyin vain ihan hiukan. Koko painojen nostelu muutenkin tuntui jotenkin niin tylsältä! Koska tämä ei lyhyen ajan sisään ollut ensimmäinen kerta, niin aloin miettiä pienen tauon pitämistä salilla käymisestä, ennen kuin alan suorastaan inhoamaan koko touhua!

Yleensä nautin kauheasti nimenomaan salitreenistä ja siitä, kun jaksaa tehdä aina vain isommilla painoilla. Nyt tosiaan on lyhyen ajan sisällä koko homma alkanut tuntua ihan tylsältä ja sinne salille on pitänyt vähän pakottaa itseään. Joskus toki itseään pitää vähän potkia sohvalta ylös liikkumaan, mutta se johtuu vain laiskuudesta, ainakin mun kohdalla. Nyt on kuitenkin ollut enemmän kyse tylsistymisestä, ja siitä että on semmoinen fiilis että koko painojen nostelu ei johda mihinkään. Päätin että voisin hetken aikaa keskittyä lenkkeilyyn, zumbaan ja muihin ryhmäliikuntatunteihin, josko se salikipinä sitten taas syttyisi. Tässä yhtenä päivänä haaveilin jopa crossfitistä, mikä ei todellakaan ole mulle niin sanotusti ominaista liikuntaa. Ehkä sitä joskus jopa kehtaisi mennä kokeilemaan, ähisemään ja puhisemaan sykkeet katossa yhtä punnerrusta! :D Ei vaan, voishan se olla kivaa! Mutta voi olla, että jo parin päivän salitauon jälkeen olen taas jo intoa puhkuen menossa salille!

Nyt siirryn sohvalle katsomaan Solsidania, ihan mahtava sarja muuten! Sitten menen varmaan jo nukkumaan, poikkeuksellisen aikaisin mulle, mutta olen niiiiin poikki! Saa nähdä kuinka ehdin loppuviikon aikana postailemaan, kouluhommien osalta pitäisi oikeasti jo alkaa heräilemään ja saamaan vaihteita silmään. Perjantaista sunnuntaihin meillä onkin sitten vieraita! Tosi kiva kun tänne meillekin joku joskus viitsii raahautua, me kun ollaan täällä vähän eristyksissä. Ajattelin leipoa elämäni ekaa kertaa porkkanakakkua, saas nähdä mitä siitä tulee. :)