Treenivaateostokset ja proteiini!

Käytiin äidin kanssa viikonloppuna Stadiumissa kierroksella. Myönnän olevani välineurheilija, se on vaan paljon kivempaa nostella niitä painoja tai jumpata kivannäköisissä vaatteissa! Muutenhan mun vaatemaku ei ole yhtään samanlainen treenivaatteissa ja normaaleissa vaatteissa.

Ostin omaan tyyliini verrattuna aika villit Adidaksen pöksyt. Mutta niin hienot! Ja pari treenitoppia, toisen väri on ihana ja toisen taas ostin hinnan ja printin takia.

Lisäksi mun pakettini Fitnesstukulta saapui. Tykkään juoda palautusjuoman aina salitreenin jälkeen, mutta ongelmana on ollut niiden maku. Olen kokeillut kahta erilaista ennen tätä ja täytyy sanoa että ei uponnut! Olen inasen kranttu muutenkin, mutta niitä ei parhaalla tahdollakaan saanut alas yökkimättä. Mutta nyt tilasin tällaisen Star Nutritionin pussukan! Tämä ei tosin ole varsinainen palautusjuoma, vaan ihan pelkkä proteiini. Otin minttu-suklaan makuisena, ja voi jee että SAAN SEN ALAS! Ja lisäksi se oikeasti maistuu hyvältä, myös veteen tehtynä! Maitoon olisi varmaan vielä parempaa, mutta en ole vielä ratkaissut että miten kuljetan maitoa salin pukukoppiin niin, ettei sen tarvitse olla kauaa huoneenlämmössä ennen juomista.. Hyvä etten voitontanssia tanssinut salin pukkarissa, kun ekan kerran tätä join ja sain juotua koko annoksen (mitä ei ole siis tapahtunut ikinä ennen :D)! Ton lisäksi syön sitten nykyään aina banaanin treenin jälkeen, että saa niitä hiilareita myös.

 HYVÄÄ! :)

Kaikista hienointa tässä proteiinissa oli se, että se oli paljon halvempaa, kuin aiemmin kokeilemani palautusjuomat. Ja pakkauskoko on silti isompi!


Tässä vielä niitä vaatteita in action..

Lähdössä Bodycombatiin. On muuten ihan mielettömän kiva tunti! Vaikka toisaalta ehkä tuntuu vähän kornilta nyrkkeillä ja potkia, mutta kun ei ajattele sitä niin se on mun mielestä ihan älyttömän kivaa (ja rankkaa...).

Näytän tässä kuvassa ihan pikkuveljeltäni?! :D

Ja tässä ollaan salille lähdössä. Otin tätä kuvaa niin mies tuli kysymään, että aionko vaan ottaa itestäni kuvia ja väittää käyneeni salilla, vai aionko oikeesti lähteäkin joskus. :D Kesti sen mielestä varmaan liian kauan, kun yritin saada hyvää kuvaa ja päästä lähtemään.

Sitten vielä näytän iltapalaa! Munakas, jossa päällä kirsikkatomskuja, sipulia, raejuustoa ja mausteita. Nam! Kaksi kokonaista munaa ja pari valkuaista, vähän maitoa ja pannulle! Tuosta riitti sekä mulle että miehelle.

Taas vähän tämmöinen sekasikiöpostaus, alaselkä on ollut ihan juntturassa koko päivän ja oon silti istunut koneella tekemässä kandia... Ja vielä pitäisi jaksaa jatkaa!

Ruokakaupassa

Meillä tehdään noin kerran viikkoon-kahteen viikkoon kerralla isot ruokaostokset. Vaikka me asutaan kaksin eikä meillä ole esimerkiksi viisihenkistä perhettä, on meidän kauppareissut silti mun mielestä kamalia operaatioita. Toisaalta inhoan ruokakaupassa käymistä ja toisaalta rakastan sitä. Erilaisia tuotteita on ihana tutkia ja hypistellä ja saada uusia ideoita, mutta toisaalta sieltä kaupasta on päästävä mahdollisimman nopeasti pois, ennen kuin hermot paukkuvat! Tänään oli jälkimmäisten fiilisten päivä. :D

Suunnittelen aika tarkkaan aina etukäteen, että mitä ostetaan. Rahaa menee kauppaan muutenkin niin paljon, että haluan suunnittelulla edes vähän yrittää kontrolloida sitä rahanmenoa. Toisaalta taas mun mielestä ruuan pitää olla laadukasta ja hyvänmakuista, joten siinä ei kuitenkaan ihan  hirveästi pihistellä. Rahaa kuluu siksikin hieman enemmän kuin normaalisti, kun miehellä on laktoosivamma ja laktoosittomat tuotteethan ovat kalliimpia, kuin tavalliset.

Tässä meidän tämänkertaisia ostoksia.

Seiti on uusi tuttavuus, ajattelin kokeilla tehdä sitä ekaa kertaa. "Kouluseitihän" on usein ollut aika nihkeä kokemus, mutta mulla on suuret luulot itsestäni, ja ajattelin tehdä hyvää seitiä. :D Mies nyrpisteli.. Saa nähdä! Lisäksi purjo, wokkivihanneksia, rahkaa, avocadoja, salaattia, appelsiineja ja kevytkermaviiliä.

Sitten porkkanoita, banaaneja, sitruunamehua, raejuustoa, (taas ne appelsiinit), dippipusseja, mausteita (sipuli- ja valkosipulijauhe), pari pussia ruisleipää ja jogurtteja. Noi pikkupurkit jogurttia on kivoja! Tänään vasta bongasin maustamatonta ja rasvatonta jogurttia tuollaisissa pikkupurkeissa. Niitä isoja litran jogurttipurkkeja en oikein tykkää käyttää, kun en jogurttia kuitenkaan joka päivä syö, joten se iso purkki pahenee helposti.

Ja jatkuu! Miehen maidot, fetaa, kevytkermaa (kumpikaan ei ole Valion, tiedetään! :D Valion laktoosivammaisten kevytkerma oli loppu..), vapaan kanan kananmunia, juustoa, tonnikalaa, skyrejä (NAM!!), tomaattia, sipulia, kirsikkatomaatteja..

Ja kurkkuja, kalkkunaleikkelettä, suippopaprikaa, tomaattimurskaa, ananasmurskaa ja paljon jauhelihaa ja kanaa!

Ja ei-ruoka ekstrana hammastahna, kulmavaha, miehen suihkusaippua (?), pari valokuvakehystä ja pattereita.

Yhteensä koko potti maksoi mahtavat 144 euroa.. Mua vähän kauhistutti, mutta mun on jotenkin vaikea tajuta sitä, että oikeasti me käydään kaupassa kerran viikossa-kahdessa viikossa. Jos käytäisiin parin päivän välein kaupassa, niin en edes halua tietää että paljonko sillon heräteostoksineen aina kuluisi rahaa... Näin isoa määrää ostettaessa ei paljon heräteostoksia tule ostettua, kun yleensä hermot menevät niin nopsaan, että äkkiä vain kaikki listassa oleva kärryyn, kassalle ja ulos! :D

Tältä näytti vielä koko komeus (miinus ekstraostokset)

Viikonloppukuulumiset

Viikonloppuna käytiin miehen kanssa tuttuun tyyliin kotosalla Tampereella. Perjantaina kävin moikkaamassa tulevaa kummityttöäni. Kuinka voi niin pieni ihminen olla niin ihana! Mun vauvakuume vaan kasvaa... Lauantaina taas päiväseltään mentiin äidin kanssa moikkaamaan mun mummua, ja sen jälkeen Stadiumiin. Sieltä mukaan tarttuneista ostoksista ja vähän muustakin teen postauksen seuraavaksi.

 Lähdössä Tampereelle. Oli vähän huono naama- ja tukkapäivä ja tuli ehkä vähän kiukuteltuakin..

Lauantai-iltana käytiin hieman juhlimassa. Oli kyllä kivaa, vaikka musiikki ei ollutkaan ihan parhaasta päästä. Vaikka meni myöhään, tai oikeastaan aikaiseen, niin enpä juuri illan aikana mitään juonut. Enkä muutenkaan koko viikonloppuna syönyt mitenkään tolkuttoman huonosti, vaikka sitä vähän pelkäsinkin. Kotikotona kun on usein kaapit pullollaan kaikennäköistä syötävää, mutta tällä kertaa en edes muistanut, että aiemmin tapanani oli käydä kotiin tullessa kaikki kaapit läpi herkkujen toivossa. :D Kotiinpäin ajellessa vasta totesin miehelle, että enpä edes tajunnut, että olisi ollut herkkuja tarjolla! Olen kyllä selvästi huomannut, että ei niitä herkkuja oikeastaan tee mieli, kun ei hetkeen niitä syö.

Miehen ottama kuva. Puut on nyt niin kauniissa valkoisessa huurteessa, että mä olen aivan ihastuksissani!

Tänään olen saanut yllättävän paljon tehtyä koulujuttuja ja kävin salillakin. Ruuat ovat olleet vähän mielikuvituksen varassa, koska ei jaksettu tänään käydä kaupassa. Sekin on oma operaationsa, ehkä ihan postauksen arvoinen. Tämä nyt oli taas tämmönen kuulumis- ja sekakuvapostaus, niinkuin mulla näyttää olevan usein tapana.. :D Ei se mitään!

 Jogurttia, mysliä ja mun lempparimerkkinen (granny smith) omena!

Projekti uusi elämä

Ajattelin ennen tämän julkaisemista hetken aikaa, että julkaisenko tätä. Aihe liikkuu kuitenkin niin henkilökohtaisella tasolla. Julkaisen nyt kumminkin, tätä blogia ei kovin moni lue, joten koen olevani "turvassa", jos niin voisi sanoa. :D Jos epäonnistun niin epäonnistun, ja se on ihan oma häpeäni. Parhaimmillaan tämä teksti toimii kuitenkin motivaattorina, jos usko meinaa loppua! :)


En tehnyt yhtäkään uudenvuodenlupausta. Uuden vuoden jälkeen joka paikassa oli kuitenkin laihdutuslupauksista, karkkilakkolupauksista, lupauksista terveellisemmästä elämästä, you name it – kaikkihan tämän ilmiön tietävät. Tammikuun puolessa välissä tein kuitenkin itselleni ihan oman lupauksen, projekti uusi elämä! Kuulostaa naivilta ja kornilta. :D

Olen aina ollut normaalipainoinen, vaikka en koskaan ole ollut kovin hoikka. Olen kuitenkin syönyt aina oikeastaan ihan tasan sitä mitä huvittaa, ja pelkkä kaalin puputtaminen taikka veden litkiminen ei usein ole hirveästi huvittanut. Nyt uuden vuoden jälkeen erehdyin sitten nousemaan vaa'alle ja oli pakko todeta, että olen painavimmillani ikinä tähän mennessä. Normaalipainoinen vielä (vaikka inhoankin painoindeksisysteemiä.. :D), mutta nyt kolkutellaan ylipainon rajoja. Todellakin tiedän, että joidenkin mielestä tämä kuulostaa todella typerältä, kun ylipainoisuus on oikeasti länsimaissa niin iso ongelma. Tunnen itseni kuitenkin sen verran hyvin, että en voi jatkaa nyt samaa menoa ja ajatella, että "syönpä tässä nyt sitten samaan konkurssiin". Tästä lähti ajatus uudesta elämästä!

Nykyään meillä on aina paljon hedelmiä!

Olen noin 16-vuotiaasta alkaen käynyt salilla ja erilaisissa jumpissa. Ongelmana on ollut enemmänkin ruokapuoli, kuten mainitsin niin olen syönyt aina suunnilleen sitä mitä huvittaa. Toinen ongelma on ollut se, että liikkumiseen on usein tullut pitkiäkin taukoja milloin mistäkin syystä. Syy on kuitenkin AINA ollut tekosyy (poislukien ne kerrat kun olen ollut sairaana), ei mikään oikea syy! Nyt tavoitteena olisikin lähinnä se, että pystyisin tekemään liikkumisesta ja kunnollisesta syömisestä itselleni oikean ja pysyvän elämäntavan.

Mulla oli lahjakortti omalle salilleni ja päätin hyödyntää sen personal traineriin. Ostin treeniohjelman, ruokaohjelman ja kaksi treenikertaa pt:n kanssa. Tämä satsi oli semmoinen, että lompakkoni (tai pääni, olen välillä tosi pihi! :D) siihen vielä lahjakortin avustamana kykeni. Olen nyt viikon verran syönyt ja treenaillut saamillani ohjeilla ja täytyy sanoa, että olo on ihan mahtava! En ole syönyt herkkuja tai roskaruokaa nyt about pariin-kolmeen viikkoon, eikä niitä ole tehnyt yhtään mielikään! Paino on tippunut vähäsen, mutta ehkä sekin tästä lähtee laskemaan vielä kunnolla. Ajattelin kuitenkin ennemmin käyttää mittanauhaa ja kuvia tulosten hahmottamiseksi. Tänäaamuna otinkin ns. aloituskuvat ja -mitat itsestäni. Niitä en sentään kehtaa julkaista! :D

 Lounas tänään. Näin paljon saan kuitenkin syödä! Ei todellakaan jää nälkä... :D

Toki perimmäisin haaveeni olisi tulla timmiksi, pienen rasvaprosentin omaavaksi kissanaiseksi, joka pystyy about mihin vain. :D Yritän kuitenkin pysyä realistisena, pitää jalat maassa ja ottaa tämän projektin elämäntapamuutoksena, investointina omaan terveyteeni. Olen kuitenkin täysiverinen kaikki mulle heti nyt -ihminen, joten luultavasti odotan tuloksia tapahtuvaksi liian nopeasti ja motivaatio saattaa olla koetuksella. Samaan aikaan stressiä en tästä kuitenkaan aio ottaa, koska tällä hetkellä mulla on elämässäni ihan tarpeeksi stressiä, jos mielin keväällä valmistua. Rauhassa yritetään siis mennä! Isoin ongelmakohtani ovat omasta mielestäni jenkkakahvat, enkä malta odottaa että pääsisin niistä eroon.

 Iltapala muutama päivä sitten. Rahkaa, kiiviä ja ananasta, päällä kanelia. Hyvää!

Tiedostan tämän projektini vaativan paljon, mutta yritän ajatella asian niin, että liikkuminen ja oikeanlainen syöminen eivät ole vaihtoehtoista toimintaa. Eli halusimpa tai en, niin ne on pakko tehdä, ihan oman itseni vuoksi. Kornilta kuulostaa tämäkin, mutta olen jo aiemmin todennut, että minun kohdallani tällainen ajattelumalli toimii. Nyt on ainakin tämän viikon perusteella niin hyvä olo, että miksi en haluaisi jatkaa näin?! :)