maanantai 3. helmikuuta 2014

Tatuointikuume!

Mulla on kamala tatuointikuume. On ollut jo vuosia, mutta jokainen varmaan arvaa, että miksi mun nahassa ei vielä ole mustetta. No se kuva! Millainen sen pitäisi olla, mitä haluan kantaa itsessäni lopun ikääni, ja mihin kohtaan kehoani sen oikein haluaisin? Olisi mahtavaa, jos olisi itse jonkun sortin piirrustustaituri ja voisi suunnitella itse itselleen kuvan, mutta a) mun piirrustustaidot on 2-vuotiaan lapsen tasolla (osaan piirtää erivärisiä ympyröitä!) ja b) mun luovuus ja mielikuvitus on ihan yhtä hyviä kuin mun piirrustustaidot.

Kuvan pitäisi tietenkin olla mulle tärkeä ja mieluusti erottua hieman muista. Toisaalta mua kyllä vähän etoo se, että kaiken pitäisi olla niin omaperäistä ja erilaista. Miksi ei välillä voisi olla vähän samanlainenkin, jos se kuva/asia on itselle tärkeä? Nykymaailmassa alkaa pikkuhiljaa olla aika pirun vaikeaa olla niin järjettömän uniikki ja erilainen, että en tiedä haluanko sitä stressiä itselleni :D Sitä paitsi, jos joku oikeasti on erilainen ja erottuu valtavirrasta – oli sitten sairas, vammautunut tai vaikka homoseksuaali – niin auta armias kun sitä erilaisuutta sitten kauhistellaan ja se on ihan nono, ihmiset pelkää erilaisuutta. No joo, nyt lähdetään jo vähän toiseen aiheeseen.. :D Oon vissiin lukenut liikaa erityispedagogiikan tenttiin tänään!

Mulla on monia aiheita, joihin mun tuleva tatuointi voisi liittyä. Musiikki on mulle järjettömän iso asia ja siten se olisi ensisijainen aihe mun tatuoinnille. Esimerkiksi tää alla oleva symboli on niin kaunis!! Sydän, jossa on sekä diskanttiavain että bassoavain. Niin ihana, rakastuin tähän ensisilmäyksellä. Ainoa miinuspuoli on se, että tämä kuva tulee vastaan aina, kun googlettaa music tattoo tms, vaikka ei niin erilainen tarvitsisikaan olla. Tästä kun osaisi jotenkin muokata omanlaisen, niin olisin onnessani.


 Kuva Googlesta


Toisaalta taas jonkinlainen kaunis lumihiutaleen kuva olisi ihana – muistutus siitä, että rakastan meidän jokaista vuodenaikaa ihan hirveästi. Vaikka itsekin joskus sorrun siihen, niin mua on aina nyppinyt jatkuva kesän ihannoiminen ja talvesta valittaminen! Kaikki vuodenajat on erittäin kauniita ja jos ei passaa, niin lähempänä päiväntasaajaa on sitten kesä ympäri vuoden! Tää alla oleva esimerkiksi on ihana, vaikka kuvassa onkin vissiin hennatatska, eikä oikea. Ja ilman noita ulkoväkäsiä, muuten joku tän tyylinen olis hieno!


 Kuva Google


Toisaalta mun tuleva tatuointi voisi sisältää jossain muodossa tammenlehden, muistutuksena siitä, mistä tulen. Toisaalta taas se voisi olla jokin sitaatti, vaikka jostain lempikirjastani, kuten esim.

“If you want to know what a man's like, take a good look at how he treats his inferiors, not his equals.” J.K. Rowling, Harry Potter.

tai

“For you, a thousand times over” / "Sinun vuoksesi vaikka tuhat kertaa" Khaled Hosseini, Leijapoika.

Toisaalta taas mulla on mielessä myös pari pientä symbolia ja pieniä sanoja, jotka merkkaa mulle paljon ja voisin nekin hyvin tikata itseeni.

Paikka, mihin tatuoinnin haluaisin, on taas paremmin selvillä. Jos päädyn johonkin pieneen kuvaan, niin haluan sen joko korvan taakse, tai kyynärvarren sisäpuolelle, joko lähelle rannetta tai lähelle kyynärpäätä. Tällä hetkellä olen sitä mieltä että jos tatuoinnin otan, niin kyllä se sitten saa näkyäkin, eli sen ei tarvitse olla sellaisessa paikassa, jonka pystyn halutessani peittämään. Korvan takana olevan tatskan nyt pystyy peittämään pitämällä hiuksia auki ja kyynärvarren voi peittää paidalla, mutta silti se ei ole mulle (ainakaan tällä hetkellä) mikään kriteeri. Toisaalta tatska voisi olla hieno kyljessä, mutta sitä ei sieltä juuri kukaan näe. Vaikka taas kerran, toisaalta sitä kuvaa nyt ei ole tarkoitus myöskään esittelemällä esitellä.

Toisaalta, toisaalta ja toisaalta! Vaikeeta on, vai teenkö tästä vain itelleni vaikeeta? :D Otan kohta nuo kaikki, jos en saa päätettyä!



lauantai 1. helmikuuta 2014

Kyllä minä vielä valmistun!




The päivämäärä on päätetty. Jos kypsäri on 7.4, se tarkoittaa sitä, että kandin on oltava valmis melkein kuukautta ennen. Apua! Tässä vaiheessa vielä tuntuu, että oonkohan liioitellut koska toukokuunkin kypsäriin olisin ihan hyvin voinut mennä.. No, huhtikuussa menen ja piste! Ei kai se ihmettelemällä auta, vaan on alettava töihin.

Tällä hetkellä olo tuntuu vaan aika työllistetyltä, kun jäljellä on kaksi kurssia (joista toinen on ekstratyöläs vaikka onkin vain kirjatentti!) plus tuo kandi. Mulla tuppaa ainakin käymään niin, että kun on tarpeeksi työllistetty niin en kykene toimimaan enää ollenkaan. En tiedä mistä lähteä liikkeelle. Olen tehnyt itselleni aikataulun ja suunnitellut tekemiseni, mutta silti tuntuu vaikealta. Kandiin on kuitenkin ilmestynyt joitain sivuja kuitenkin tekstiä jo. Kyllä tämä tästä!


  

Vähän kandin lähdekirjallisuutta plus kuusi tenttikirjaa... Mun kandin aihe on supermielenkiintoinen, ja niin ovat nuo kaksi viimeistä kurssiakin. :)



Mun tuleva elämä huhti-toukokuusta eteenpäin on täysin auki. Yksi vaihtoehto on yllä. Aikamoinen hakurumba tuonnekin on (aineistokoe + ryhmähaastattelu + yksilöhaastattelu), mutta mua tämä ehdottomasti kiinnostaisi. Toisaalta taas olen aivan kypsä opiskeluihin ja haluaisin jo töihin. Yksi työmahdollisuus olisi EHKÄ tiedossa, mutta se tarkoittaisi sitten sitä, että olen neljä kuukautta yksin kotona, kun mies menee näillä näkymin Tampereelle kesäksi. Tuo kyseinen työmahdollisuus olisi kuitenkin sen verran pitkä pesti, että pärjäisin sillä siihen asti, että mies valmistuu ja muutamme takaisin kotimaisemiin.

Valintoja on maailma täynnä, eikä opiskelu tai työ kyseinen työmahdollisuus välttämättä olekaan sitten se lopputulos. :) Saa nähdä, miten käy! Toisaalta stressaavaa kun lähitulevaisuus on epävarmaa, mutta toisaalta ihan jännittävää, kun tietää että ainakaan ihan nykyisissä merkeissä en enää ensi syksynä yliopistolle kuitenkaan palaa (paitsi jos feilaan koko kevään enkä valmistukaan vielä :D).


Näihin tunnelmiin, mä lähden vielä lenkille ennen illan Putousta! :)

torstai 30. tammikuuta 2014

Treenivaateostokset ja proteiini!

Käytiin äidin kanssa viikonloppuna Stadiumissa kierroksella. Myönnän olevani välineurheilija, se on vaan paljon kivempaa nostella niitä painoja tai jumpata kivannäköisissä vaatteissa! Muutenhan mun vaatemaku ei ole yhtään samanlainen treenivaatteissa ja normaaleissa vaatteissa.

Ostin omaan tyyliini verrattuna aika villit Adidaksen pöksyt. Mutta niin hienot! Ja pari treenitoppia, toisen väri on ihana ja toisen taas ostin hinnan ja printin takia.




























Lisäksi mun pakettini Fitnesstukulta saapui. Tykkään juoda palautusjuoman aina salitreenin jälkeen, mutta ongelmana on ollut niiden maku. Olen kokeillut kahta erilaista ennen tätä ja täytyy sanoa että ei uponnut! Olen inasen kranttu muutenkin, mutta niitä ei parhaalla tahdollakaan saanut alas yökkimättä. Mutta nyt tilasin tällaisen Star Nutritionin pussukan! Tämä ei tosin ole varsinainen palautusjuoma, vaan ihan pelkkä proteiini. Otin minttu-suklaan makuisena, ja voi jee että SAAN SEN ALAS! Ja lisäksi se oikeasti maistuu hyvältä, myös veteen tehtynä! Maitoon olisi varmaan vielä parempaa, mutta en ole vielä ratkaissut että miten kuljetan maitoa salin pukukoppiin niin, ettei sen tarvitse olla kauaa huoneenlämmössä ennen juomista.. Hyvä etten voitontanssia tanssinut salin pukkarissa, kun ekan kerran tätä join ja sain juotua koko annoksen (mitä ei ole siis tapahtunut ikinä ennen :D)! Ton lisäksi syön sitten nykyään aina banaanin treenin jälkeen, että saa niitä hiilareita myös.

 HYVÄÄ! :)

Kaikista hienointa tässä proteiinissa oli se, että se oli paljon halvempaa, kuin aiemmin kokeilemani palautusjuomat. Ja pakkauskoko on silti isompi!


Tässä vielä niitä vaatteita in action..

























Lähdössä Bodycombatiin. On muuten ihan mielettömän kiva tunti! Vaikka toisaalta ehkä tuntuu vähän kornilta nyrkkeillä ja potkia, mutta kun ei ajattele sitä niin se on mun mielestä ihan älyttömän kivaa (ja rankkaa...).




Näytän tässä kuvassa ihan pikkuveljeltäni?! :D

Ja tässä ollaan salille lähdössä. Otin tätä kuvaa niin mies tuli kysymään, että aionko vaan ottaa itestäni kuvia ja väittää käyneeni salilla, vai aionko oikeesti lähteäkin joskus. :D Kesti sen mielestä varmaan liian kauan, kun yritin saada hyvää kuvaa ja päästä lähtemään.

Sitten vielä näytän iltapalaa! Munakas, jossa päällä kirsikkatomskuja, sipulia, raejuustoa ja mausteita. Nam! Kaksi kokonaista munaa ja pari valkuaista, vähän maitoa ja pannulle! Tuosta riitti sekä mulle että miehelle.


Taas vähän tämmöinen sekasikiöpostaus, alaselkä on ollut ihan juntturassa koko päivän ja oon silti istunut koneella tekemässä kandia... Ja vielä pitäisi jaksaa jatkaa!

tiistai 28. tammikuuta 2014

Ruokakaupassa

Meillä tehdään noin kerran viikkoon-kahteen viikkoon kerralla isot ruokaostokset. Vaikka me asutaan kaksin eikä meillä ole esimerkiksi viisihenkistä perhettä, on meidän kauppareissut silti mun mielestä kamalia operaatioita. Toisaalta inhoan ruokakaupassa käymistä ja toisaalta rakastan sitä. Erilaisia tuotteita on ihana tutkia ja hypistellä ja saada uusia ideoita, mutta toisaalta sieltä kaupasta on päästävä mahdollisimman nopeasti pois, ennen kuin hermot paukkuvat! Tänään oli jälkimmäisten fiilisten päivä. :D

Suunnittelen aika tarkkaan aina etukäteen, että mitä ostetaan. Rahaa menee kauppaan muutenkin niin paljon, että haluan suunnittelulla edes vähän yrittää kontrolloida sitä rahanmenoa. Toisaalta taas mun mielestä ruuan pitää olla laadukasta ja hyvänmakuista, joten siinä ei kuitenkaan ihan  hirveästi pihistellä. Rahaa kuluu siksikin hieman enemmän kuin normaalisti, kun miehellä on laktoosivamma ja laktoosittomat tuotteethan ovat kalliimpia, kuin tavalliset.

Tässä meidän tämänkertaisia ostoksia.


Seiti on uusi tuttavuus, ajattelin kokeilla tehdä sitä ekaa kertaa. "Kouluseitihän" on usein ollut aika nihkeä kokemus, mutta mulla on suuret luulot itsestäni, ja ajattelin tehdä hyvää seitiä. :D Mies nyrpisteli.. Saa nähdä! Lisäksi purjo, wokkivihanneksia, rahkaa, avocadoja, salaattia, appelsiineja ja kevytkermaviiliä.


Sitten porkkanoita, banaaneja, sitruunamehua, raejuustoa, (taas ne appelsiinit), dippipusseja, mausteita (sipuli- ja valkosipulijauhe), pari pussia ruisleipää ja jogurtteja. Noi pikkupurkit jogurttia on kivoja! Tänään vasta bongasin maustamatonta ja rasvatonta jogurttia tuollaisissa pikkupurkeissa. Niitä isoja litran jogurttipurkkeja en oikein tykkää käyttää, kun en jogurttia kuitenkaan joka päivä syö, joten se iso purkki pahenee helposti.


Ja jatkuu! Miehen maidot, fetaa, kevytkermaa (kumpikaan ei ole Valion, tiedetään! :D Valion laktoosivammaisten kevytkerma oli loppu..), vapaan kanan kananmunia, juustoa, tonnikalaa, skyrejä (NAM!!), tomaattia, sipulia, kirsikkatomaatteja..



Ja kurkkuja, kalkkunaleikkelettä, suippopaprikaa, tomaattimurskaa, ananasmurskaa ja paljon jauhelihaa ja kanaa!


Ja ei-ruoka ekstrana hammastahna, kulmavaha, miehen suihkusaippua (?), pari valokuvakehystä ja pattereita.

Yhteensä koko potti maksoi mahtavat 144 euroa.. Mua vähän kauhistutti, mutta mun on jotenkin vaikea tajuta sitä, että oikeasti me käydään kaupassa kerran viikossa-kahdessa viikossa. Jos käytäisiin parin päivän välein kaupassa, niin en edes halua tietää että paljonko sillon heräteostoksineen aina kuluisi rahaa... Näin isoa määrää ostettaessa ei paljon heräteostoksia tule ostettua, kun yleensä hermot menevät niin nopsaan, että äkkiä vain kaikki listassa oleva kärryyn, kassalle ja ulos! :D

Tältä näytti vielä koko komeus (miinus ekstraostokset)


maanantai 27. tammikuuta 2014

Viikonloppukuulumiset

Viikonloppuna käytiin miehen kanssa tuttuun tyyliin kotosalla Tampereella. Perjantaina kävin moikkaamassa tulevaa kummityttöäni. Kuinka voi niin pieni ihminen olla niin ihana! Mun vauvakuume vaan kasvaa... Lauantaina taas päiväseltään mentiin äidin kanssa moikkaamaan mun mummua, ja sen jälkeen Stadiumiin. Sieltä mukaan tarttuneista ostoksista ja vähän muustakin teen postauksen seuraavaksi.

 Lähdössä Tampereelle. Oli vähän huono naama- ja tukkapäivä ja tuli ehkä vähän kiukuteltuakin..

Lauantai-iltana käytiin hieman juhlimassa. Oli kyllä kivaa, vaikka musiikki ei ollutkaan ihan parhaasta päästä. Vaikka meni myöhään, tai oikeastaan aikaiseen, niin enpä juuri illan aikana mitään juonut. Enkä muutenkaan koko viikonloppuna syönyt mitenkään tolkuttoman huonosti, vaikka sitä vähän pelkäsinkin. Kotikotona kun on usein kaapit pullollaan kaikennäköistä syötävää, mutta tällä kertaa en edes muistanut, että aiemmin tapanani oli käydä kotiin tullessa kaikki kaapit läpi herkkujen toivossa. :D Kotiinpäin ajellessa vasta totesin miehelle, että enpä edes tajunnut, että olisi ollut herkkuja tarjolla! Olen kyllä selvästi huomannut, että ei niitä herkkuja oikeastaan tee mieli, kun ei hetkeen niitä syö.


Miehen ottama kuva. Puut on nyt niin kauniissa valkoisessa huurteessa, että mä olen aivan ihastuksissani!


Tänään olen saanut yllättävän paljon tehtyä koulujuttuja ja kävin salillakin. Ruuat ovat olleet vähän mielikuvituksen varassa, koska ei jaksettu tänään käydä kaupassa. Sekin on oma operaationsa, ehkä ihan postauksen arvoinen. Tämä nyt oli taas tämmönen kuulumis- ja sekakuvapostaus, niinkuin mulla näyttää olevan usein tapana.. :D Ei se mitään!


 Jogurttia, mysliä ja mun lempparimerkkinen (granny smith) omena!